Behandling
Rehabilitering og mestring ved kreftsykdom
Kreftsykdom kan påvirke livssituasjonen på mange måter; fysisk, mentalt, praktisk og sosialt. Derfor er det viktig å tenke rehabilitering og mestring helt fra begynnelsen av behandlingen. Målet er å fungere og ha så god livskvalitet som mulig under og etter kreftsykdom.
Det finnes en rekke tilbud som kan hjelpe deg med å komme tilbake til hverdagen under og etter kreftsykdom, blant annet rådgivning, fysioterapi, sexologisk rådgivning, opptrening og kurs.
Før
Hvis noen av tilbudene krever forberedelser får du beskjed om det.
Hvis noen av tilbudene krever forberedelser får du beskjed om det.
Under
Listu vuollelis čájeha bajilgova makkár mállet borasdávdaveajuiduhttinfálaldagat sáhttá leat áigeguovdilat doppe gos don orut. Váldde oktavuođa fástadoaktáriin dahje iežat buohcciviesuin vai gávnnat fálaldagaid mat gávdnojit doppe gos don orut ja/dahje oaččut divššu.
Fysioterapiija ulbmil lea veahkehit pasieanttaid veajuiduvvat ja hálddašit fysalaš doaimmaid, ja hehttet borasdávdda váttuid ja maŋŋeeffeavttaid ja/dahje divššus.
Geahpesfysioterapiija lea dehálaš oassi dikšunfálaldagas. Divššu ulbmil lea eastadit geahpesváttuid maŋŋel čuohpadeami ja dikšut geahpesváttisvuođaid mat leat juo čuožžilan. Fysioterapiijadikšun álgá fáhkkamuttus intensiivaossodagain dahje seaŋgalanjain, ja čuovvuluvvo lášmmohallamiin mii lea hárjehallansálas ja/dahje pasieantalanjas maŋŋel.
Fysioterapevttat dikšot vuosttažettiin pasieanttaid geat leat sisačálihuvvon. Sis lea lagas ovttasbargu doaktáriiguin ja buohccedivššáriiguin ja sii čuovvulit pasieanttaid olles dan áiggi go sii orrot buohcciviesus, jus dasa lea dárbu. Visot fysioterapiijadikšun dáhpáhuvvá doaktára čujuheami mielde.
Vuoigŋanlatnja lea hárjehallan- ja aktivitehtaguovddáš mii fállá heivehuvvon fysalaš aktivitehta borasdávdapasieanttaide sihke divššu vuolde ja maŋŋel. Dat lea maiddai deaivvadansadji ja sosiála arena pasieanttaide geat leat seamma dilálašvuođas. Vuoigŋanlanja bargiin lea erenoamášgelbbolašvuohta fysalaš aktivitehtas ja borasdávddas.
Don sáhtát oassálastit joavkohárjehallamis ja/dahje oažžut individuála láhččojuvvon hárjehallanprográmma. Juohke Vuoigŋanlanjas leat sierra diibmoplánat ja rahpanáiggit.
Go deaddelat liŋkka mii lea vuollelis, de oaččut bajilgova das makkár buohcciviesuin Norggas leat Vuoigŋanlanjat, ja eambbo bienastat dieđuid das maid Vuoigŋanlanjat fállet.
Les mer om pusterommenes tilbud
Jus dus lea, dahje lea leamaš borasdávda, de sáhttá leat hui movttiidahtti ja dearvvašvuođaovddideaddji oassálastit hárjehallamis mii lea erenoamážit láhččojuvvon sidjiide geain lea dahje lea leamaš borasdávda. Ollu suohkaniin lea sierra hárjehallanfálaldagat borasdávdapasieanttaide. Váldde oktavuođa iežat fástadoaktáriin dahje iežat suohkaniin gávnnahan dihte gávdnogo dakkár fálaldat doppe gos don orut dahje oaččut divššu.
Jus dus lea dárbu láhčit ruovttu ja/dahje teknihkalaš veahkeneavvuide dávdda geažil, de sáhttá ergoterapevtta veahkehit du. Ergoterapevtta sáhttá veahkehit gávnnahit maid don dárbbašat, ohcat teknihkalaš veahkeneavvuid, ja gaskkustit oktavuođa báikkálaš veahkkeapparáhtain. Váldde oktavuođa iežat fástadoaktáriin dahje iežat suohkaniin gávnnahan dihte gávdnogo dakkár fálaldat doppe gos don orut dahje oaččut divššu.
Duođalaš ja guhkilmas dávda sáhttá čuohcat ollu dutnje. Oallugat vásihit streassadávdamearkkaid árgabeaivvis, ja muhtumat sáhttet oažžut garra balu ja lossamiela dávdamearkkaid. Oallugat ožžot maid dávdamearkkaid mat dagahit ahte árgabeaidoaibma hedjona. Dát sáhttá dagahit lossamiela ja garra balu. Gávdnojit iešguđet lágan duođalašvuođagrádat garra balu- ja lossamiela gillámušain.
Garra ballu ja lossamiella sáhttá buorránit psykiátralaš divššuin, nugo ovdamearkka dihte ságastallandivššuin. Dasa lassin lea muhtumiidda ávkkálaš dálkkaslaš dikšun. Psykiáhteriin, psykologain ja psykiátralaš buohccedivššáriin dain stuora buohcciviesuin lea lagas ovttasbargu dikšut garra balu ja lossamiela gillámušaid borasdávdapasieanttain.
Oallugat vásihit obbalaš stressendávdamearkkaid árgabeaivvis. De sáhttá leat ávkkálaš jurdagiid ja dovdduid gullevaš reakšuvnnaide mat bohtet dávdda geažil hupmat doarjjaságastallamiin, ja maiddái rievdadusaid birra bearrašis- ja eallindilálašvuođas. Sihke psykiáhterat, psykologat, psykiátralaš buohccedivššárat ja sosionomat sáhttet hupmat obbalaš doarjjaságastallamiin. Dasa lassin sáhttet sosionomat addit bagadusa ekonomiija ja vuoigatvuođaid birra.
Jus doaivvut ahte dutnje livčče ávkkálaš garra balu ja lossamiela psykiátralaš dikšun, de fertet hupmat čujuheami birra iežat gulahallanbuohccedivššáriin dahje doaktáriin gii dikšu du.
Vardeguovddážat lea rahpasat buohkaide geain lea, dahje lea leamaš borasdávda. Guovddážat, maid stuorámus buohcciviesut ja Borassearvi doaimmahit fárrolaga, fállet sihke individuála ságastallamiid ja ollu aktivitehtaid, kurssaid ja fáddáčoahkkimiid. Vardeguovddážis sáhttet pasieanttat deaivat ja hupmat earáiguin geat leat seamma dilis. Ulbmil lea ahte sus geas lea borasdávda oažžu aktiiva árgabeaivvi go lea borasdávda dahje maŋŋel borasdávdda dahje divššu.
Mer informasjon om Vardesentrene
Borasdávda ja borasdávdadikšun sáhttá váikkuhit seksuálaeallimii. Sáhttet leat iešguđetlágan sivat dasa, earret eará hormonarievdadusat, nearvavigit, maŋŋeeffeavttat suonjardivššus ja seallamirkkus/kemiijaterapiijas, fatique (vuoimmehisvuohta) ja gorutgova rievdan.
Máŋga stuora buohcciviesu fállet seksuálalaš ráđđeaddima mas rávvejeaddji lea hárjánan borasdávdadivššár, gii lea seksuálalaš ráđđeaddinspesialista. Sáhtát oažžut rávvagiid ja veahki erekšuvdnaváttisvuođaide, váilevaš seaksamillii, bákčasiidda go anašat, iešgova rievdamii, dahje rávvagiid movt don ja du ovttasorru sáhttibeahtti hupmat dáid hástalusaid birra. Sáhtát boahtit okto dahje iežat ovttasorruin.
Jus dá lea fálaldat maid doaivvut dutnje heivet, de fertet seksuálalaš ráđđeaddima čujuhusa birra hupmat iežat fástadoaktáriin.
Dearvvašlaš ja molsašuddi biebmu lea dehálaš olles eallimis, vai gorut oažžu biebmoávdnasiid maid dárbbaša. Go lea borasdávda ja -dikšun, de dávjá lassána biebmoávdnasiid dárbu, seammás go borranmiella unnu. Dat sáhttá dahkat ahte lea váttis borrat doarvái ja rievttes biepmu. Eahpedáhtolaš ruoidnan áiggi badjel unnida infekšuvdna vuostálastima, unnida eallinkvalitehta ja dagaha ahte vejolaš hávit sávvot njoazebut.
Jus it nagot doarvái borrat, de sáhttá doavttir čujuhit du klinihkalaš biebmanfysiologa lusa. Klinihkalaš biebmanfysiologas lea erenoamášgelbbolašvuohta biebmodoalu birra go leat dávda. Son heiveha biebmandivššu du dárbbuid mielde. Dat sáhttá ovdamearkka dihte leat dan birra maid bijat bibmui dahje heivehit biebmočoahku, lasihit borramiid logu, dahje dievasmahttit biebmojuhkosiiguin ja varrasuona čađa biebman.
Muhtun pasieantajoavkkut čujuhuvvojit automáhtalaččat klinihkalaš biebmanfysiologa lusa go mii leat vásihan ahte dávda ja dikšu dagaha hástalusaid borramiin.
Duođalaš ja guhkilmas dávda sáhttá váikkuhit eallindilálašvuhtii máŋgga eallinsuorggis. Muhtumat sáhttet vásihit praktihkalaš hástalusaid mat leat čadnon ohppui, bargoeallimii, ekonomiijii, orrumii dahje ruovttudillái.
Sosionomat geat leat čadnon buohcciviesuide sáhttet veahkehit du hálddašit daid rievdadusaid ja addit rávvagiid ja bagadusa makkár ortnegat dutnje heivejit ja makkár vuoigatvuođat dus leat. Sosionomat sáhttet maiddái fállat doarjjaságastallamiid.
Jus háliidat hupmat sosionomain, de sáhtát bivdit iežat doaktára dahje gulahallanbuohccedivššára čujuhit du dohko.
Ollu buohcciviesut fállet oahppan- ja hálddašankurssaid borasdávdapasieanttaide ja sin oapmahaččaide. Dat lea fálaldat pasieanttaide ja oapmahaččaide geat háliidit máhtu ja gelbbolašvuođa iežaset dávdda ja divššu birra. Ulbmil lea oažžut dan mutto máhtu ahte sáhtát mielváikkuhit iežat dikšun- ja veajuiduhttinprosessii ja váldit iešheanalaš válljejumiid.
Kurssain oaččut dieđuid dávdda ja divššu birra, rávvagiid movt galggat eallit ja veahki birget dávddain ja ovddidit iežat dearvvašvuođa. Don deaivvat pasieanttaid ja oapmahaččaid geat leat seamma dilis, ja oaččut vejolašvuođa juohkit smiehttamušaid ja vásáhusaid.
Váldde oktavuođa buohcciviesuin doppe gos orut/oaččut divššu gávnnahan dihte fállet go sii oahppan- ja hálddašankurssa.
Leat ollu buohcciviesut mat fállet máŋga veajuiduhttinfálaldaga borasdávdapasieanttaide Jođánit ruovttoluotta - ortnega siskkobealde. Jođánit ruovttoluotta - ortnet sáhttá sisttisdoallat dearvvašvuođaveahki pasieanttaide geain leat buohcanruhtavuoigatvuođat (dm. sii geat leat buohccindieđihuvvon dahje lea várra ahte buohccindieđihuvvojit). Dearvvašvuođaveahki ulbmil lea ahte jođáneappot galgá sáhttit boahtit ruovttoluotta iežas bargui, dahje garvit buohccindieđiheami.
Váldde oktavuođa iežat fástadoaktáriin dahje buohcciviesuin gos orut/oaččut divššu gávnnahan dihte gávdno go Jođánit ruovttoluotta- fálaldat doppe gos don orut.
Listu vuollelis čájeha bajilgova makkár mállet borasdávdaveajuiduhttinfálaldagat sáhttá leat áigeguovdilat doppe gos don orut. Váldde oktavuođa fástadoaktáriin dahje iežat buohcciviesuin vai gávnnat fálaldagaid mat gávdnojit doppe gos don orut ja/dahje oaččut divššu.
Fysioterapiija ulbmil lea veahkehit pasieanttaid veajuiduvvat ja hálddašit fysalaš doaimmaid, ja hehttet borasdávdda váttuid ja maŋŋeeffeavttaid ja/dahje divššus.
Geahpesfysioterapiija lea dehálaš oassi dikšunfálaldagas. Divššu ulbmil lea eastadit geahpesváttuid maŋŋel čuohpadeami ja dikšut geahpesváttisvuođaid mat leat juo čuožžilan. Fysioterapiijadikšun álgá fáhkkamuttus intensiivaossodagain dahje seaŋgalanjain, ja čuovvuluvvo lášmmohallamiin mii lea hárjehallansálas ja/dahje pasieantalanjas maŋŋel.
Fysioterapevttat dikšot vuosttažettiin pasieanttaid geat leat sisačálihuvvon. Sis lea lagas ovttasbargu doaktáriiguin ja buohccedivššáriiguin ja sii čuovvulit pasieanttaid olles dan áiggi go sii orrot buohcciviesus, jus dasa lea dárbu. Visot fysioterapiijadikšun dáhpáhuvvá doaktára čujuheami mielde.
Vuoigŋanlatnja lea hárjehallan- ja aktivitehtaguovddáš mii fállá heivehuvvon fysalaš aktivitehta borasdávdapasieanttaide sihke divššu vuolde ja maŋŋel. Dat lea maiddai deaivvadansadji ja sosiála arena pasieanttaide geat leat seamma dilálašvuođas. Vuoigŋanlanja bargiin lea erenoamášgelbbolašvuohta fysalaš aktivitehtas ja borasdávddas.
Don sáhtát oassálastit joavkohárjehallamis ja/dahje oažžut individuála láhččojuvvon hárjehallanprográmma. Juohke Vuoigŋanlanjas leat sierra diibmoplánat ja rahpanáiggit.
Go deaddelat liŋkka mii lea vuollelis, de oaččut bajilgova das makkár buohcciviesuin Norggas leat Vuoigŋanlanjat, ja eambbo bienastat dieđuid das maid Vuoigŋanlanjat fállet.
Les mer om pusterommenes tilbud
Jus dus lea, dahje lea leamaš borasdávda, de sáhttá leat hui movttiidahtti ja dearvvašvuođaovddideaddji oassálastit hárjehallamis mii lea erenoamážit láhččojuvvon sidjiide geain lea dahje lea leamaš borasdávda. Ollu suohkaniin lea sierra hárjehallanfálaldagat borasdávdapasieanttaide. Váldde oktavuođa iežat fástadoaktáriin dahje iežat suohkaniin gávnnahan dihte gávdnogo dakkár fálaldat doppe gos don orut dahje oaččut divššu.
Jus dus lea dárbu láhčit ruovttu ja/dahje teknihkalaš veahkeneavvuide dávdda geažil, de sáhttá ergoterapevtta veahkehit du. Ergoterapevtta sáhttá veahkehit gávnnahit maid don dárbbašat, ohcat teknihkalaš veahkeneavvuid, ja gaskkustit oktavuođa báikkálaš veahkkeapparáhtain. Váldde oktavuođa iežat fástadoaktáriin dahje iežat suohkaniin gávnnahan dihte gávdnogo dakkár fálaldat doppe gos don orut dahje oaččut divššu.
Duođalaš ja guhkilmas dávda sáhttá čuohcat ollu dutnje. Oallugat vásihit streassadávdamearkkaid árgabeaivvis, ja muhtumat sáhttet oažžut garra balu ja lossamiela dávdamearkkaid. Oallugat ožžot maid dávdamearkkaid mat dagahit ahte árgabeaidoaibma hedjona. Dát sáhttá dagahit lossamiela ja garra balu. Gávdnojit iešguđet lágan duođalašvuođagrádat garra balu- ja lossamiela gillámušain.
Garra ballu ja lossamiella sáhttá buorránit psykiátralaš divššuin, nugo ovdamearkka dihte ságastallandivššuin. Dasa lassin lea muhtumiidda ávkkálaš dálkkaslaš dikšun. Psykiáhteriin, psykologain ja psykiátralaš buohccedivššáriin dain stuora buohcciviesuin lea lagas ovttasbargu dikšut garra balu ja lossamiela gillámušaid borasdávdapasieanttain.
Oallugat vásihit obbalaš stressendávdamearkkaid árgabeaivvis. De sáhttá leat ávkkálaš jurdagiid ja dovdduid gullevaš reakšuvnnaide mat bohtet dávdda geažil hupmat doarjjaságastallamiin, ja maiddái rievdadusaid birra bearrašis- ja eallindilálašvuođas. Sihke psykiáhterat, psykologat, psykiátralaš buohccedivššárat ja sosionomat sáhttet hupmat obbalaš doarjjaságastallamiin. Dasa lassin sáhttet sosionomat addit bagadusa ekonomiija ja vuoigatvuođaid birra.
Jus doaivvut ahte dutnje livčče ávkkálaš garra balu ja lossamiela psykiátralaš dikšun, de fertet hupmat čujuheami birra iežat gulahallanbuohccedivššáriin dahje doaktáriin gii dikšu du.
Vardeguovddážat lea rahpasat buohkaide geain lea, dahje lea leamaš borasdávda. Guovddážat, maid stuorámus buohcciviesut ja Borassearvi doaimmahit fárrolaga, fállet sihke individuála ságastallamiid ja ollu aktivitehtaid, kurssaid ja fáddáčoahkkimiid. Vardeguovddážis sáhttet pasieanttat deaivat ja hupmat earáiguin geat leat seamma dilis. Ulbmil lea ahte sus geas lea borasdávda oažžu aktiiva árgabeaivvi go lea borasdávda dahje maŋŋel borasdávdda dahje divššu.
Mer informasjon om Vardesentrene
Borasdávda ja borasdávdadikšun sáhttá váikkuhit seksuálaeallimii. Sáhttet leat iešguđetlágan sivat dasa, earret eará hormonarievdadusat, nearvavigit, maŋŋeeffeavttat suonjardivššus ja seallamirkkus/kemiijaterapiijas, fatique (vuoimmehisvuohta) ja gorutgova rievdan.
Máŋga stuora buohcciviesu fállet seksuálalaš ráđđeaddima mas rávvejeaddji lea hárjánan borasdávdadivššár, gii lea seksuálalaš ráđđeaddinspesialista. Sáhtát oažžut rávvagiid ja veahki erekšuvdnaváttisvuođaide, váilevaš seaksamillii, bákčasiidda go anašat, iešgova rievdamii, dahje rávvagiid movt don ja du ovttasorru sáhttibeahtti hupmat dáid hástalusaid birra. Sáhtát boahtit okto dahje iežat ovttasorruin.
Jus dá lea fálaldat maid doaivvut dutnje heivet, de fertet seksuálalaš ráđđeaddima čujuhusa birra hupmat iežat fástadoaktáriin.
Dearvvašlaš ja molsašuddi biebmu lea dehálaš olles eallimis, vai gorut oažžu biebmoávdnasiid maid dárbbaša. Go lea borasdávda ja -dikšun, de dávjá lassána biebmoávdnasiid dárbu, seammás go borranmiella unnu. Dat sáhttá dahkat ahte lea váttis borrat doarvái ja rievttes biepmu. Eahpedáhtolaš ruoidnan áiggi badjel unnida infekšuvdna vuostálastima, unnida eallinkvalitehta ja dagaha ahte vejolaš hávit sávvot njoazebut.
Jus it nagot doarvái borrat, de sáhttá doavttir čujuhit du klinihkalaš biebmanfysiologa lusa. Klinihkalaš biebmanfysiologas lea erenoamášgelbbolašvuohta biebmodoalu birra go leat dávda. Son heiveha biebmandivššu du dárbbuid mielde. Dat sáhttá ovdamearkka dihte leat dan birra maid bijat bibmui dahje heivehit biebmočoahku, lasihit borramiid logu, dahje dievasmahttit biebmojuhkosiiguin ja varrasuona čađa biebman.
Muhtun pasieantajoavkkut čujuhuvvojit automáhtalaččat klinihkalaš biebmanfysiologa lusa go mii leat vásihan ahte dávda ja dikšu dagaha hástalusaid borramiin.
Duođalaš ja guhkilmas dávda sáhttá váikkuhit eallindilálašvuhtii máŋgga eallinsuorggis. Muhtumat sáhttet vásihit praktihkalaš hástalusaid mat leat čadnon ohppui, bargoeallimii, ekonomiijii, orrumii dahje ruovttudillái.
Sosionomat geat leat čadnon buohcciviesuide sáhttet veahkehit du hálddašit daid rievdadusaid ja addit rávvagiid ja bagadusa makkár ortnegat dutnje heivejit ja makkár vuoigatvuođat dus leat. Sosionomat sáhttet maiddái fállat doarjjaságastallamiid.
Jus háliidat hupmat sosionomain, de sáhtát bivdit iežat doaktára dahje gulahallanbuohccedivššára čujuhit du dohko.
Ollu buohcciviesut fállet oahppan- ja hálddašankurssaid borasdávdapasieanttaide ja sin oapmahaččaide. Dat lea fálaldat pasieanttaide ja oapmahaččaide geat háliidit máhtu ja gelbbolašvuođa iežaset dávdda ja divššu birra. Ulbmil lea oažžut dan mutto máhtu ahte sáhtát mielváikkuhit iežat dikšun- ja veajuiduhttinprosessii ja váldit iešheanalaš válljejumiid.
Kurssain oaččut dieđuid dávdda ja divššu birra, rávvagiid movt galggat eallit ja veahki birget dávddain ja ovddidit iežat dearvvašvuođa. Don deaivvat pasieanttaid ja oapmahaččaid geat leat seamma dilis, ja oaččut vejolašvuođa juohkit smiehttamušaid ja vásáhusaid.
Váldde oktavuođa buohcciviesuin doppe gos orut/oaččut divššu gávnnahan dihte fállet go sii oahppan- ja hálddašankurssa.
Leat ollu buohcciviesut mat fállet máŋga veajuiduhttinfálaldaga borasdávdapasieanttaide Jođánit ruovttoluotta - ortnega siskkobealde. Jođánit ruovttoluotta - ortnet sáhttá sisttisdoallat dearvvašvuođaveahki pasieanttaide geain leat buohcanruhtavuoigatvuođat (dm. sii geat leat buohccindieđihuvvon dahje lea várra ahte buohccindieđihuvvojit). Dearvvašvuođaveahki ulbmil lea ahte jođáneappot galgá sáhttit boahtit ruovttoluotta iežas bargui, dahje garvit buohccindieđiheami.
Váldde oktavuođa iežat fástadoaktáriin dahje buohcciviesuin gos orut/oaččut divššu gávnnahan dihte gávdno go Jođánit ruovttoluotta- fálaldat doppe gos don orut.